Vuolginsadji Árresis

Váldovuolginsadji Bađaávžái ja Návetvuopmái lea E6 bálddas Suvdovuonbađas. Go deike áigu, de guođát biilla Sørstraumen handelii ja váccát 100 mehtera dahje vuoját vuolginsadjái Leiraveiena mielde. Vuolginsajis leat buorit parkerenvejolašvuođat ja dieđut suodjalanguovlluid birra. Dáppe sáhttá maiddái káfestallat jus lea buorre dálki. Kvænangen næringsbyggas lea almmolaš hivsset ja riššudanvejolašvuođat. Lea maiddái unna čájáhusaš mii gaskkusta historjjá Bađaávžži ja Návetvuomi luonddu, kultuvrra ja ealáhusaid birra.

Jorbajávri

Jorbajávrris lea ráhkaduvvon dolastallansadji ja goavdi. Dáppe lea fiinnis mánáiguin gálašit báhkkan, dahje njuoskadit vuokka. Das lahka lea maiddái vuolginsadji mátkkiide badjelii Bađaávžžis. Deike beassá vuoji, jus luodda lea rabas ja vuojehahtti, vácci dahje sihkkelasti meahccebiilaluoddaráigge, Dalveienráigge, su. 3 km eret biilaluottas/fylkkaluottas Jorbajárjogažii. Dás ii beasa viidáseappot, ja dáppe lea jorgalansadji gosa sáhttá parkeret, hivsset, dieđut guovllu birra ja unna dolastallansajáš.

Dalstuene Bađaávžžis

Dalstuene Bađaávžžis lea golbma boares bartta mat leat biddjojuvvon oktii oktan bartan. Návuonas gohčodit daid maiddái Skogstuene, ja lea Davvi-Romssa musea musearusttet. Boarráseamos oassi lea 1880 rájes ja lea geavahuvvon orrunsadjin vuovdebargguid ja eará bargguid oktavuođas guovllus. Barttaid sáhttá dál láigohit. Stáhtavuovddis lea maiddái láigobarta dáppe. Dát hábmejit unna šiljoža.

Mátki deike vuolgá Jorbajárjogažis, mii lea su. 3 km Kvænangsbotnveienis meahccebiilaluoddaráigge. Deike sáhttá maiddái vázzit dahje sihkkelastit. Jorbajárjogažis čuovvu boares, belohahkii ráhkaduvvon luotta ávžži bajás. Dat lea geavahuvvon vuolginsadjin ávžži luondduriggodagaide. Maŋŋá su. 1,5 km jorggiha bálggis boares heaŋgášalddi guvlui, ja dasto galgá čuovvut bálgá Bađajoga davábealde. Molssaevttolaš ruvtto lea joatkit luoddaráigge 1 km ođđa heaŋgášalddi lusa Lilleøya buohta (2021 čavčča rájes) mii lea buohtalaga Dalstueniid. Jus lea garra dulvi, de ii mana bálggis juova meattá (johgáttis), muhto Lilleøyhumpena lulábealde ođđa heaŋgášaldái. Oasit bálgás lea kulturbálggis mas leat dieđut báikkiid birra maid meattildat.

Barttaid birra oaidná vuovddis ja šaddogearddis ahte dat lea leamaš niitu. Kárttas lea guovllu namma Storslåtta, ja badjelis ávžžis leat máŋga dákkár niittu. Daid heite geavaheames 60–70 jagi dassái. Niittut leat danne vesáluvvan sakka ja vuovdiluvvan fas. Dál (2021) bargojuvvo plánain dikšut ja bajásdoallat dološ niittu Dalstueniin.

Mátki Dalstuenii lea oassi Davvi-Romssa olggostallanráđi Ut i NORD:s.

Eanet dieđut:

Láigohit Stáhtavuovddi Dalstua – inatur.no

Davvi-Romssa musea – ntrm.no/museumsanlegg/dalstuene/

Ut i NORD – utinord.no

Stuoragorži Bađaávžžis

Stuoragorži lea gorži mas gahčahat ii leat go 20–30 mehtera, muhto lea dattetge čáppat oaidnit. Dat lea geologalaš rájá alde (sirdašuvvan), ja goržži alde lea várddus oaidnit Bađaávžži.

Jus dohko áigu, de ferte vázzit bálgá Dalstuenis bajás ávžži su. 3,5 km. Bálggis oidno dušše belohahkii, ja muhtun sajiin dan lea váttis gávdnat. Eará vejolašvuohta lea vázzit boazoáiddi mielde joga lulá-/nuorttabealde. Dáppe lea belohahkii vuodjinluodda, muhto dat nohká goržži vuollái. Ii oktage bálggis leat merkejuvvon, nu ahte don berret máhttit lohkat kártta vaikko eanadat ja mátki heive eatnašiidda.

Gearbbetbarta ja Gearbbetjávri

Gearbbetvuopmi lea Bađaávžži buohtalas vuopmi. Mátki lea 5 km ja doalvu du ovtta dain boarráseamos visttiide mat vel leat Návuonas, Gearbbetbartii, mii huksejuvvui su. 1915. Dat lea okta Stáhtavuovddi láigobarttain. Barta lea Gearbbetjárgáttis.

Mátki álgá vuolginsajis Gearbbetluottas. Dohko beassá go vuodjá meahccebiilaluoddaráigge su. 1 km Kvænangsbotnveienis (fylkkaluottas). Dáppe lea parkerensadji, dolastallansadji, diehtojuohkintávvalat ja olgohivsset. Luodda Gearbbehiidda manná boares meahccebiilaluoddaráigge. Maŋŋá su. 1 km lea luodda ráhkaduvvon Gearbbetjuova čađa, ja sáhttá gal imaštallat dan barggu maid dahke dolin beassat luondduriggodagaide ávžžis.

Go bálggis manná elfápmolinnjá vuolil, de lea dehálaš vázzit riekta. Ale čuovo bálgá bajás várrái, muhto dolat nuortalulás bálgá mielde. Leat huksejuvvon máŋggat šalddit bálggesráigge. Suodjalanguovllu rádjá álgá su. 3 km geažes, namalassii 500 mehtera eret elfápmolinnjás.

Eanet dieđut:

Láigohit Stáhtavuovddi Gearbbetbartta – inatur.no

Ut i NORD – utinord.no

Bivdit várrejávrriin

Váriin goappašiid bealde Bađaávžži leat olu buorit guollejávrrit. Olusiidda leat dát dego paradiijás man birra lohká meahcástanbláđiin, muhto galgá dieđusge deaivat leat rivttes dálki.

Sihke geasset ja dálvet beassá Gearbbehiidda vuomi nuortadavábeale Gearbbetvuomi bokte. Dálvet sáhttá vuodjit guvlui skohtermáđija mielde mii vuolgá Báttáris.

Eanet dieđut:

Bivdokoarta ja bivdinnjuolggadusat, Stáhtavuovdi – inatur.no

Skohtermáđijat – kvanangen.kommune.no

Návetgorži – vuolginsadji

Návetgoržži lulábealde, man meattilda go vuodjá Kvænangsbotnveiena (fylkkaluotta) lulás, lea ráhkaduvvon vuolginsadji Návetvuopmái. . Dáppe leat parkerenvejolašvuođat, dieđut, dolastallansadji ja hivsset. Dát lea buorre vuolginsadji oaidnit Návetgoržži ja divvojuvvon čáhcesahá, dahje vázzit bajás Návetvuopmái.

Vuolginsaji bálddas lea Navitfoss camping – loga eanet sin Facebook-siiddus.

Bálggis Návetvuopmái

Go áigu Návetvuopmái, de lea dábáleamos vázzilit Návetgoržžis Návetjoga davábealde. Dáppe lea bálggis mii manná Gáicii dahje Návetvuopmái. Dat lea su. 7 km guhkki ja allánaddá 350 allodatmehtera bajás Návetvuopmái. Bálggis oidno álggos hui bures, muhto lea váddásat oaidnit badjelis. . Bálggis nohká heaŋgášaldái mii manná Návetjoga rastá davvin vuomis. Suodjalanguovllu rádjá lea šalddi lulábealde. Olles mátki lea priváhta eatnama alde. . Bálggis lea seamma go Ut i NORD-mátki Gáicii.

Dás lea buorre vuolginsadji vázzit badjelii vuomis. Guovlu lea unnán láhččojuvvon olgostallamii, eai ge leat merkejuvvon bálgát, ja lea vuogas váldit tealttá mielde. Sáivvas lea rabas darfegoahti maid mátkkošteaddjit sáhttet geavahit. Dohko lea su. 9 km jus doalada Návetjoga oarjjabealde. Mátkkit Návetvuomis heivejit buoremusat go váldá mielde tealttá ja lávkka. Váldde áinnas mielde oaggunstákku ja buori kámera.

Váccedettiin bajás meattilda Røykfossen-goržži, mii iešalddis lea fitnan veara. Gorži lea váile 1 km eret luottas.

Bálggis Návetvuopmái – Lappinokka

Molssaevttolaš ruvtto Návetvuopmái čuovvu dološ vánddardanluotta, báikkálaččat gohčodit dan Lappinokka, Sørfjordbotnis bajás Bolloráššii. Bálggis lea hirbmat ceakkovielttis álgokilomehtera. Go joavdá várreravdii, de njoiddosmuvvá eanadat ja galgá čuovvolit vuodjinluotta bajás Návetvuopmái. Mátki Sáivii lea su. 9 km, ja dat lea danne mealgat oanehat go čuovvut bálgá joga davábealde.