Maisema
Suojelualoitten hallinassa otama vaarin siitä, ette säilytämmä maiseman olletikki niitä toimia vasthaan mikkä saattavat muuttaat sitä maiseman erikoisuutta jonka met havaittemma ja näjemä, niin ko geoloogiset essiintymät, maisemanhaamut, floora ja fauna, ja käytön jäljet niin ko kulttuurimuistot ja -miljööt. Se oon kuiten niin ette hallinassa häätyy ottaat huomihoon kans maiseman näkymättömät ja immateriaaliset arvot. Muistelukset ja legendat oon osa niistä arvoista joita met haluama välittäät maisemansuojelualoitten kautta. Tärkeät Navetanvuoman osat oon saanheet suojeluarvon A1 joka oon ”alan korkein ja erityisin maisema”.
Geoloogia
Kalliopohja Navetanvuomassa ja sen ympärillä oon kvartsirahtua joka oon syntyny hietakivestä. Täältä eteläöysthään käsin oon ala jossa oon kovempia kalliolajeja. Net oon syntynheet ko gabbro, metagabbro, amfiboliiti, dioriiti, ja nauhat granodioriittista gneissiä ja amfibolittia oon sekottunheet yhtheen. Jää ja sulamisveet oon vaikuttanheet eniten siihen kunka nykynen luononmaisema oon haamustunnu läpi geoloogisen histoorian. Kovemat kalliolajit oon vieläki olemassa alala sen tähen ko niilä oon ollu suurempi vastustuskyky ulkosia prosesseja, niin ko rapautumista ja eroosiota, vasthaan. Korkeimat vaarat oon Meastogísa (1157 mmy.), Inggágáisá (1194 mmy.) ja Oahpis (1295 mmy.). Navetanvuoman kuppa oon syntyny paljon heikomasta kvartsista, hietakivestä ja kiiltorahtukivestä. Navetanvuoman suojeluala oon sen tähen klassinen esimerkki siitä ette kalliopohjan geologia määrää paljon sitä kunka maisema haamustuu ulkosten prosessitten kautta.
Flora ja fauna
Navetanvuomasta oon löyetty joukko putkikasveja jokka oon punasella listala. Yksi näistä oon ruijankissankäpälä (fi). Se oon erittäin uhanalainen laji ja sitä löytyy tyhä muutamissa paikoissa Finmarkussa ja Tromssassa. Alala oon registreerattu kans muita vuorikasveja, niin ko iturikko (fi), lumileinikki (fi) (lähes uhanalainen) ja jääleinikki (fi).
Tieot Navetanvuoman kasvista ei ole ylheisesti kovin hyvät. Luontotyyppiä oon kyllä registreerattu. Sen yhtheyessä huomathiin muun myötä sen ette laiuntaminen leimaa kovin mettää Sáivan pohjaspuolela. Tämmösellä laiunmettälä oon ushein korkea luontoarvo, mutta valitettavasti luokittelusysteemissä ei ole kategorioita jokka antavat perustan sille ette poronlaiuntamisen vaikutuksia arvostettais. Eläviäkhään ei ole kartotettu hyvin, mutta se oon olemassa usheita registreerauksia saaliselävistä, niin ko ahmoista, ilveksistä ja merikotkista. Kaikila näilä lajila oon elämänala Navetanvuomassa ja sen ympärillä.
Kulttuuri ja histooria
Met saatama sanoat ette Navetanvuoma oon poronhoion maisemaa, semmosenna niin ko se oon tääpänä. Poronhoito leimaa ossaa vankasta. Neliratthaisten jälkiä, aitoja ja kämppiä löytyy joksiki suurelta alalta. Mutta se tapa jolla resurseja ja aloja oon käytetty, muuttuu aijan myötä. Poronhoito oon ollu Navetanvuomassa kauvon, mutta intensiteetti oon luultavasti lissääntynny viimisten sukupolvitten aikana. Se oon kans monet jäljet asumasijoista ja kammeista entisaijoilta. Se löytyy kans muita kulttuurimuistoja, jokka osottavat ette ala oon ollu piossa kauvon – esimerkkinä tästä oon rustingit peuran pyytämistä varten. Navetanvankka oon ollu kauvon kohtaamispaikka. Paikaliset talokhaat oon vaihettanheet tavaroita ja palveluksia porosaamelaisten kans monen sukupolven aijan. Het oon vaihettanheet rannikon kaluja ja produktia poronlihhaan ja nutukkhoin, ja antanheet asumasijan heile jokka juethiin porotokan kans tahi paimenethiin nautakarjaa talven yli. Tätä suhetta kuttuthaan väärttisuhtheeksi ja se oon tärkeä perinet. Sillä oon arvo kans tääpänä. Poronhoion lisäksi oon kans talokhaila pitkä histooria. Alat oon olheet nautakarjan laitumia, hyviä jahtialoja ja hillajänkkiä. Maisema oon antanu puuta lämmityksheen tahi kallaa jovesta. Tämmönen toiminta ei jätä paljon jälkiä maisemhaan, mutta muistelukset niistä antavat perustan yhtheenkuulumisele.